sunnuntai 25. marraskuuta 2012

(8.11.2012 - 13.11.2012) Gili Trawangan

Eilisen illan "valaistumisen" jälkeen päätimme vaihtaa majapaikkaa, hiukkasen tasokkaampaan bungalow mestaan, ja tämän nimi oli Balenta.


Balenta on ns. midrange hintainen (350k/yö), tämä tarkoittaa että siellä ei ole omia jääkaappeja, ei ilmastointia, mutta oma suihku/vessa löytyy, ja vielä sellainen jossa minunkaltainen länkkärikin suostuu tarpeensa hoitamaan. Paikka on puhdas, ja sen henkilökunta erittäin ystävällistä sekä Englanninkielen taitavia.

Kun oltiin tavarat saatu leviteltyä ja vähän levättyä (ts: krapula taitettua) suuntasimme kohti pääkatua.

Tarkoituksena oli että olisimme etsineet sukelluskurssin joka alkaisi seuraavana päivänä, sillä edelleen oltiin semisti krapulassa, mutta ei tosin niin huonossa hapessa etteikö kävely/pyöräily olisi onnistunut.

Tume ehdotti että suorittaisimme kurssin Big Bubble Diverssin kautta, koska siellä oltiin nähty Suomenkielinen kyltti joka vihjaili siihen suuntaan että opetuksen voisi saada myös Suomeksi.

Itse henk.koht olin sitä mieltä että mielummin Gili Divers koska heillä on hyvä maine ja kalusto erittäin hyvässä kunnossa. Ja toki epäilin sitäkin että opetus BBD:llä olisi oikeasti Suomeksi, ajattelin että ehkä kurssimateriaali on käännetty google translatella tai jotain yhtä vammaista.

Big Bubble Diverssille päästyämme, selvisi että opetus oli kuin olikin Suomeksi, ja opettaja oli Laura Haataja, hassua, meillä on todennäköisesti yhteisiä tuttuja, Haatajia kun Suomessa on kuulemma 2 sukua.

Noh, anyway, siinähän sit kävi niin että opetus oli jo alkanut, ja Laura kysyi et jos haluttais liittyä seuraan, ja näin tehtiin. Krapulassa kouluun, kamat niskaan ja altaaseen.

Ensimmäisenä päivänä kun oltiin opeteltu perusteet ja oli aika päivälliselle, allekirjoittaneella tuli erittäin huono-olo sukelluksen jälkeen, oksentelua ja huimausta.

Epäilys jostain vakavasta heräsi jo tässävaiheessa...

Noh, menemättä enempää yksityiskohtiin, minä en voi käyttää märkäpukua tämänkaltaisessa vesistössä jossa veden lämpötila 18m syvyydessä on 28-29c, jos käytän, elimistö ylikuumenee ja loput varmaan arvaattekin. Oireina siis oksentelu ja huimaus.

Green Sea Turtle, ja sukeltajat itse, minut on helppo tunnistaa kun en käytä märkäpukua toisin kuin kaikki muut. Kuvan kilpikonna oli todella rohkea. Ennen kuvan ottamista se meni noin 5-10cm päästä ohi ja kierteli ympärillämme vain tutkiakseen että ketäs tyyppejä tänne o tullu.

Melko muikeeta porukkaa sukellukselta tullessa, vai olikohan se mennessä, anyway, kivaa oli.

Sukellusporukkamme: Allekirjoittanut, Antti, Laura, Ioulietta sekä Verena. 3 Suomalaista, 1 Kreikkalainen ja 1 Saksalainen. Tytöt ovat ammatiltaan/koulutukseltaan arkkitehtejä. Kuulin myös yrjöttäviä tosiasioita hiustenhoidosta, tai, noh, kreikkalaisesta hiustenhoidosta. Oliiviöljy+kananmuna tarinat ovat totta...

-----

Saarelle myös päätyi Padang Baista tuttu herrasmies, Paul, hänelle paikka oli yhtä järkyttävä varmasti kuin meille, ja siitä ylitsepääseminen ilmeisen hankalaa, siispä Paul lähti saarelta 2pvän jälkeen vaikka ensimmäisenä päivänä Paul jo uhkasi lähteä heti seuraavan mahdollisuuden tullessa.

-----

Jotain ruoasta, Gili Trawanganilla on erittäin laadukas valikoima ravintoloita, on melkeenpä jokaiseen makuun ja vähän enemmänkin, Italialaisesta Meksikolaiseen, you name it, ja se todennäköisesti on saatavilla.

Ravintola jossa kävimme muutaman kerran, vain ja ainoastaan tämän pöydän vuoksi, eli siitä valkataan mitä halutaan ja kuinka paljon..

Viimeinen illallinen Gili Trawanganilla. Suht päräyttävää safkaa...

Speedboat jolla tulimme, ja jolla myös lähdettiin. Veneen perässä on vaivaiset 1500 hevosvoimaa, 5x300hp Yamahan perämoottoria, nopein speedboat näillä vesillä.

Gili Trawangan osoittautui erittäin kivaksi aktiviteettipärinä saareksi, suosittelen kaikille lämpimästi.

Trawangan ei ole Thaimaan/Laosin kaltainen chillax mesta, enemmänkin sukeltajille ja snorklaajille. Sukellusmahdollisuuksia on erittäin erittäin paljon, ja vain niitä tutkimalla täällä sais helposti kulutettua kuukauden tai vaikka kaksikin.

Seuraavaksi suuntasimme jälleen Padang Baihin, jossa vietimme yhden yön, ja seuraavana aamuna matkasimme kohti Ubudia, kaupunkia joka tunnetaan temppeleistä, kulttuurista ja noh... Brad Pittin ohjaamasta ja Julia Robertsin tähdittämästä elokuvasta "Eat, Pray, Love".

2 kommenttia:

  1. Ny se lomailu ja hauskanpito seis ja vähän updatee tänne, kaipaillaan vielki niit huumepäissään tehtyi kapakkatappeluit, kertomuksia paikallisesta mafiasta ja kuinka kusessa jo ootte niiden kans sekä kuumia shemale irstailuit

    VastaaPoista
  2. Niin ja lisää kuvia hyvist mätöist

    VastaaPoista