KS Guesthousen parvekkeelta kuvattu kuva Bangkokissa.Junamatka oli jälleen osoitus meidän seurakunnan toiminnasta parhaimmillaan. Ostettiin junasta ensimmäisenluokan hytti kahdelle, ja toinen hytti myös kokonaan että saadaan aukasta väliovi huoneiden välistä ja olla keskenään. Tämä tosin tarkotti myös sitä että ostettiin myös yksi sänky jossa kukaan ei nukkuisi. :P
Seuraava hauska yksityiskohta; koska hinta junalipussa oli niin korkea, oletettiin että varmaan ruoka kuuluu hintaan, innostuineina sit syötiin ruokaa vaikka oltiin aiemmin syöty jo hyvin, vain huomataksemme että syödyt (ts.hiukan sotketut ja maistetut chicken curryt) ei olleetkaan ilmasia, ja hinta oli suht korkea... NOOOOH, ei siinä mitään, näitä oletuksien pohjalta tehtyjä mokauksia on tullut matkalla tehtyä jo monta, ja niistä varmasti tulette lukemaan myöhemmissäkin blogipäivityksissä.
Takaisin tarinaan, elikkä yöjuna matkusti tasaisen hyppyisästi/pomppuisasti Bangkokista Ubon Ratchathaniin jonne tulimme netistä uhkaillun 2 tuntia myöhässä :P
Ubonissa rautatieaseman vessassa sain ensimmäistä kertaa kunnian päästä käyttämään Aasiassa hyvinkin yleistä kyykkyvessaa. Ja tästä ilosta sai maksaa 3 bhatia. Ah, hieno ja opettavainen kokemus taas muistinvirkistämiseksi, viimekerrasta onkin jo kohta kymmenenvuotta.
Päivä oli tukahduttavan kuuma, ja koska olemme niin vitun sniiduja jätkiä, päätimme mennä local bussilla numero 2, joka helvetin nurkan Ubonissa, päästäksemme lopulta bussiasemalle, josta ostaisimme liput kohti Paxksea/Paksea/Pakxsea, ja lopulta kohta Don Dettiä.
Eli, Bussi numero 2, tukahduttavan kuuma päivä, saimme seuraksi vielä kolme Korealaista matkustajaa, sekä paikallisen naisen joka oli roudaamassa safkaa(?) himaan, ja tutkaili kovin uteliaan näköisenä meitä "trävellereitä".
Ja kun vihdoin päästiin bussiasemalle, ja lippuja ostamaan, meidän "kimppuun" "ryntää" paikallinen lippukauppias, hänen liian innokkaan myyntitaktiikan takaa päätämme ottaa VIP bussin Pakxseen joka lähtee vasta 4 tunnin päästä.
Seuraavat 4 tuntia oli HELVETIN VITUN TYLSIÄ!!! Elkää saatana venatko muutaman vitun bhatin takia neljää tuntia Ubonissa... se oli vitun tyhmä veto.
Bussi oli lopulta ihan perus AC bussi, ehkä vois sanoa että alle perus-standardin, eli Laosilainen. Mutta matkan se kesti hyvin, päästiin rajalta ongelmitta, tosin Karri huomas tulleensa Thaimaahan täysin tyhjällä immigration arrival cardilla, ja että tulisi kiire täyttää departure ja arrival ennenku rajalla tullimies tutkisi passia.
Chong Mek oli siinä, pelkkä rajaylitys, ja matka jatkui kohti Pakxsea, Johon lopulta päädyimme tunnin ajelun päästä.
Hassu tarina bussista: Bussiin oli päässyt heinäsirkka, joka lopulta alkoi piinaamaan Saksalaista miestä joka istui suoraan allekirjoittaneen edessä, sitten siinä väsymyksen/vammasuuden rajamailla päätin alkaa hyräileen tappajahain musaa kun heinäsirkka oli lentänyt verhojen taakse juuri ahdisteltuaan ko. herrasmiestä. Silmäkontaktin jälkeen oli selvää että tulisimme vielä juttelemaan kun perille päästään.
Heh, noh, perillä mies osottautui Saksalaiseksi, ja lupautui kertomaan ja auttamaan meitä asumiseen liittyvissä kysymyksissä ja maksoipa vielä tuk-tuk maksunkin kun meillä ei vielä ollu paikallista valuuttaa, eli Kippejä. Majapaikaksi lopulta valittiin paikka nimeltä Thaluang Guesthouse. Tämä guesthouse tuli toimimaan jokaisella Pakxsen reissulla meidän majatalona. Ei mikään halvin eikä kallein, mutta erittäin hyvä nukkumapaikka, huoneessa oli jopa jääkaappi(!!!)
Pakxsesta en jaksa sen enempää mainita kuin että siellä on hyvä kulmaravintola jossa tehtiin helvetillisen hyvää Vietnamilaista Phota. EHDOTTOMASTI paras keitto tähän mennessä reissussa.
Ravintola sijaitsee risteyksessä jossa on toisellapuolen kahvila jossa ilmainen wifi asiakkaille, ja toisellapuolen tietä vastapuolella on nettikahvila. Jos olet Pakxessa, suosittelen vahvasti sekä kahvilaa että ravintolaa.
Pakxse katunäkymää.Pakxsesta lopulta mentiin bussilla joka oli vitun paska kohti Don Dettiä, Makkonen meinasi aamulla kuolla oloihinsa, mutta päätti sinnillä että lähtee autoon vaikka joutuis paskoon ripulia housuun ja oksentaan reppuunsa. Onneksi näin ei käyny, vaikka mies olikin sen olonen että olis ripuli ainakin housussa vaikka oksennusta ei kukaan nähnytkään. Kärtynen narttu siis.
Mut semmosta. Seuraava päivitys onkin sit Don Det, ja ne vajaat 3vko. Pitänee yrittää tsempata muistella mitä kaikkea siellä nyt sit tapahtukaan. Muistoja on paljon, mutta ne on hämäriä parhaimmillaan, tai jotain muistojen/fiktion/sekavuuden värittämiä tarinoita, joten bare with me.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti