Speedboattimme lähti Koh Lipeltä klassisen tyylin mukaan, eli lähdimme kärttyisinä aamupalalta hiukkasen liian aikasten, tosin täysin meille annettuja neuvoja noudattaen. (Lieneekö nämä ohjeet annettu juuri siksi tuntia aiemmin jotta ainakin ihmiset olisivat paikalla kun vene lähtee, mutta ainakin venaus on tullut tutuksi tällä reissulla.)
Olimme tälläkertaa etsineet internetistä etukäteen paikkaa mihin majoittua, ja olimme saaneet eräänlaisen valaistumisen mitä halutaan ja mihin hintaan. Tämä oli Malibest, ja heidän tarjoamat treetop bungalowit.
Maihinpäästyämme ja erittäin nopean passien leimauksen jälkeen olimme pääseet Malesian maaperälle, ja passissa 3kk leima. Tätä helpompaa maahantuloa ei tälläreissulla ole ollut. 10 pistettä ja papukaija merkki islamisti Malesialle toimivasta rajakontrollista. Tästä jos muistan kirjoittaa myöhemmin, niin sen teen eli kirjoitan, mutta ei voi luvata mitään.
Kenny Rogerssin edessä laivaterminaalissa Langkawilla.Kävimme kunnioittamassa rakkauslaulujen armotonta kuningasta Kenny Rogerssia käymällä syömässä hänen nimikkoravintolassaan kana-annokset ja otimme taksin kohti Malibest resorttia.
Malibest osoittautui juuri niin tyylikkääksi mestaksi kuin olisi voinut olettaa, harmiksemme hinnat oli myös sen mukaiset, joten Malibest sai jäädä vain päiväoluen ja päivällisen tarjoavaksi ravintolaksi matkalla seuraavaan kohteeseen.
Yllättäin, tai sitten ei, nyt jälleen internet yhteydet alkoivat olemaan eurooppalaisella tasolla, joten uuden paikan etsimiseen ei juurikaan mennyt kauaa aikaa, ja Antti näin kovin veteraanina paikan valitsijana etsi seuraavaksi paikaksi paikan nimeltä: Pantai Tengah Beach Inn, joka näytti rivarilta josta vuokrattaisiin asuntoja päivävuokralla.
Ja sitähän se oli!!
Minä ja Antti istutaan ja nautitaan verovapaasta oluesta ja istutaan asunnon ulkoterassilla :PLangkawi on Malesian kanariansaaret. Siellä on paljon Suomalaisia, johtuen Tsäärebörin suorista lennoista Langkawille, ja siellä on keski-ikä varmaan lähempänä viittä ku kolmea kymppiä. Ja se näkyy palvelussa, ja hinnoissa näin yleisesti ottaen. Budjetti trävelleri pääsee erittäin halvalla jos saa halvan asumuksen jossa on vedenkeitin ja jääkaappi, sillä silloin aamupalat/illalliset voi helposti tehdä kotona, ja ainoa "kallis" on lounas ja päivällinen.
Perus deeku pärjää todella vähällä, joten ne vähäisetkin roposet mitä taskunpohjalla kolisee voi pistää siihen kuningas alkoholiin ja tenuttaa lomansa autuaan kännissä... oh, kylläpäs intouduin...
Niin, ja näinhän mekin kyllä tehtiin, ensimmäiset 3 päivää tenuttiin kaljaa ja istuskeltiin terassilla. Erittäin relaksi meno nyt kun miettii. Bisse makso... mitähän se oli... nollakolmonen Skøl oli 1.90 RNG, eli... 46 senttiä. Etelä-Afrikkalainen kuiva siideri Savannah samaa kokoa kustansi 1.20€. Eli niin... kolmepäivää ihmeteltiin alkoholin hintoja.
Sitten neljäntenä päivänä oltiin jo lopen uupuneita paikallisen viekkaaseen verotuspolitiikkaan ja päätettiin Antin kanssa investoida rahaa paikalliseen nähtävyyteen nimittäin Underwater Worldiin.
Underwater world on Langkawille rakennettu Malesian suurin akvaario. Se sijaitsee Pantai Cenangin kylässä, joka on Kuah Townin lisäksi turistien suosiossa. Näistä paikoista löytyy merkkiliikkeet, mäkkärit, burgerkingit ja starbucksit.
Underwater World on lähes kuuden eekkerin kokoinen "akvaario", sanon "akvaario" koska siellä on paljon muutakin kuin vain akvaarioita joissa on kaloja.
Mesta on jaettu kolmeen eri osioon.
Trooppinen sademetsä: Tässä osiossa voit nähdä paljon kaloista niin Amazoniassa eläviin marmosetteihin, ja kaikenlaiseen sen väliltä. Alueella on paljon infotauluja liittyen eläimiin ja kasvillisuuteen ja tämänhetken ekotilanteeseen.
Etelänapa ja lauhkean veden vyöhyke: Täällä sijaitsee Underwater Worldin varmaan kaikkein tunnetuimmat asukit, eli mustajalka pingviinit sekä kalliohyppääjät, ah, unohtamatta näitä aiemmin esitellyt hylkeet.
Ajoitimme käyntimme niin että kerkeäisimme nähdä niin pingviinien kuin haiden syötön, ja kuinkas ollakkaan ne me myös nähtiin. Bonuksena kaiken päälle näimme myös hylkeiden ruokailun ja käärmeshöwn. Kärmes shöw tosin näytti niin helvetin borelta että jätettiin se kesken.
Pingviinien jälkeen tulikin osio jossa oli huikea määrä kaikkea mereenliittyvää, katkarapuja, korallia, kaloja you name it. Niillä oli jopa meksikolainen kävelevä kala Axolotl. Helvetin hämmentävä olento...
Ja sitten paikan kruununjalokivi, allas jossa on reilu kuusimiljoonaa litraa vettä ja tunneli joka kulkee altaan alla jne. Altaassa suihki joitakin lajeja mainitakseni, riuttahai, jättiläisrauskuja, kilpikonnia, ja ties mitä kaikkea siltä väliltä, vaikuttavan näköinen allas. Tämän altaan syöttöaikaan nähtiin kuin mies sukelluskamoissa syötti fisuja toisille fisuille.
Todellakin rahansa arvoinen reissu vaikka vähän tyyriimpi olikin. Tästä huvista sai maksaa suhteellisen paljon eli 38 ringittiä. 9.50€ more or less.
Tämä samaisena iltana ostettiin pullo Sheridan's likööriä, ja illaksi mentiin paikalliseen diskoteekkiin. Sunbaan. Sunbassa osoittautu olevan biljardipöytä, ja siellähän sitä sit ilta meni näppärästi pöydässä pelaten ilmaisia pelejä. (3rng per peli ja voittaja jää pöytään. You do the math) Paikalliset otti lämpimästi vastaan pöytään kunnes jossainvaiheessa alko tuleen jo ehdotuksia rahapeleistä jne, joista jouduin kohteliaasti kieltäytymään, osittain oman humalatilan kuin myös pelosta että ne hoitaa jonku mestarin paikalle putsaan meikät ku oon päissään :P
Jälkimmäinen huoli osottautui täysin harhaiseksi myöhemmin kun Sunbassa käytiin kaljottelemassa ja pelaamassa bilistä.
Meidän asunnon naapuriin muutti seuraavana aamuna lauma Norjalaisia teinejä. Parikymppinen pariskunta ja heidän kaksi kaveriaan. Åle ja hänen tyttöystävänsä, helvetin nätti tyär, Håvart ja Marcus. Kovin aktiviteettipärinä teinejä, dokasivat ja rellestivät ja vaihtelivat paikkaa miten sattui. Kaikesta huolimatta hyvää porukkaa, ja viihdyttiin niiden naapureina kunnes heidän reissunsa jatkui Penangiin, ja ehkä mahdollisesti sieltä Kuala Lumpuriin.
Enempää en jaksa kirjoittaa alkoholin vetämisestä, joten skippaan seuraavat kinkerit jossa imeskeltiin erittäin laadukasta vodkaa ja passionhedelmä likööriä lantringeilla. Kivvaa oli mitä vähän vammasta suunsoittoa jne, mutta sehän kuuluu Suomalaiseen ryyppäämiseen eix jeh?
Lopuksi kävimme tarkastamassa paikallisen kaapeliradan joka sijaitsee noin puolentunnin ajomatkan päästä Pantai Tengahista jossa asuimme.
Kaapelirata menee reilun seitsemänsadan metrin korkeuteen jossa näkymät oli ... noh... henkeäsalpaavat.
Minä ja Antti poseerataan kyltin kanssa Langkawin köysirata aseman yläpäässä.Kun oltiin päästy köysiradalta takaisin normaalille korkeudelle oli matkalla seuraavaksi tarkoituksena nähdä lähellä sijaitseva vesiputous ja sen oheiset seitsemän lähdettä.
Kun pääsimme lähteille johtaville portaille kävi jälleen selväksi että emme todellakaan aikoneet kävellä paahtavassa auringossa vajaata seitsemääsataa porrasta, joten "tyydyimme" kävelemään puoleenväliin jossa sijaitsi lähteiden tuottaman veden muodostama vesiputous.
Out of the dark, into the light. Vai miten se Kreatorin viisaus meni...Näin loppukaneettina jälleen, mitä Langkawista jäi käteen.
Pantai Tengah Beach Inn, oli vallanmainio paikka, hyvä puhdas huone, lämmin vesi, vedenkeitin, tv ja jääkaappi. Näin modernia huonetta ei oltu koko reissulla vielä saatu/otettu.
Huoneesta sai köyhtyä 100 ringittiä, eli kolmeen pekkaan maksettavaa 25e/yö oli myös sit sen hintainen.
Alkoholi on halpaa, mutta jos sitä juo paljon ja jokapäivä, niin yllättäin budjetit paukkuu.
Saari on kuten aiemmin sanoin, ehkä vähän seniorimmalle väelle, mutta ei se estä saaresta nauttimista, pitää vaan löytää omaa seuraa, esim reggae bar:sta jossa tapasin pari Suomalaista trävelleriä jotka kaiken hämmästyttävyyden lisäksi sattui olemaan Rovaniemeltä, ja tuntemaan muutamia Länsikankaan sankareita joita en nyt tässä ala nimeämään. Mutta ehkä tätäkin blogia henkilö saattaa lukea. Who knows.
Niin, Langkawi... aika mitäänsanomaton paikka. Ihan kiva ja mukava. Mutta mutta... enpä tiedä... ehkä maksimissaan kaksviikkoa olis kestäny ja sit olis ollu pakko siirtyä, nyt aika jäi viikkoon ja se ei ainakaan harmita. Nähtiin tarpeeksi jotta ei vituta, ja lähettiin ajoissa jotta ei alkanu jumiminen vittamaan.
Jotain safkasta, Malesiassa osataan tehdä ruokaa, ja esim Langkawilla on paljon erilaista ruokaa, niin meksikolaisesta libanonilaiseen, ja libanonilaisesta amerikkalaiseen ja takaisin. Eli valikoimaa on.
Me söimme pääosin meksikolaista, kiinalaista, KFC ja mäkkäri safkaa. Aamiaiset syötiin Australialais omisteisessa Troppo co. aamiais/lounas ravintolassa jonka sandwichit oli jotain aivan mahtavaa. Eggstraordinary todellakin!!
Ah, unohtamatta tietenkään KFC:tä ja mäkkäriä. En vaan pysty tajuamaan mikä siinä on että McMurder ja KillFuckinChickens voi tarjota niiden ruokaa tuolla hinnalla. Esim mäkkärissä lounasaikana bigmac ateria isolla juomalla ja ranuilla makso hurjat 5.99 ringit, eli 1.50€.
KFC:n vastaava ateria lunchbucket maksoi vielä vähemmän 4.99 ringit eli 1.40€.
Siitä sit pohtimaan että mikä on tuotantohinta kun safkaa myydään tuollahintaa ulos "ravintoloista"
Näihin ajatuksiin ja mietteisiin.
Seuraava kohde onkin Malesian pääkaupunki eli Kuala Lumpur.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti