Koh Tao on tällähetkellä maailman suurin SSI Open Water Diver lisenssien "tuottaja". Eli arvata saattaa että uudenvuoden jälkeen saari oli täynnä sukeltajia ja turisteja.
Me kaikessa nokkeluudessamme (jälleen) päätimme olla ottamatta mitään ennakkovarausta netistä, vaan paukkasimme vaan suoraan lautalla aamupäivästä kohti Koh Tao:a.
Lautta tyypillisesti ei tietenkään ole ajoissa lähössä mihinkään, vaan tunti myöhässä sitten pääsimme Koh Taon pääsatamaan.
Paikka jonka olimme valinneet sukellus resortiksemme oli samainen Big Bubble, jonka kautta olimme alunperin Gili Trawanganilta sukelluskorttimme hommanneet.
Ja niin, kuinkas ollakkaan, heidän supporttaamansa resortit oli kaikki täynnä. Siis, aivan kaikki huoneet. Ei auttanut siis kun ottaa hattu nöyrästi käteen ja lähteä kiertämään sukellusmestan läheisiä bunga/hotelli/resorttei että josko jostain löytyisi paikka jossa voisimme kaikki yöpyä.
Minä ja Antti olimme varanneet liput jo aiemmin Koh Taolle, ja Karri arpoi että tuleeko ollenkaan koko saarelle, vain päättääkseen myöhemmin että tulisi myös.
Tämä jahkailu kostautui niin, että Karri ei päässyt samaan lauttaan vaan joutui tulemaan myöhemmällä iltapäivälautalla.
Eli takaisin yöpaikan etsimis episodiin.
Etsimme koko saaren kaakkoislaidan KAIKKI resortit läpi, ja ainoat huoneet joita meille tarjottiin oli hintaluokkaa 2400baht/yö. Joten ei ollut kovinkaan epäselvää että tämä kyseinen biitsi ei tulisi onnistumaan meille, koko paskan tutkimiseen hukkasimme nätit kolme-neljätuntia. Turhaan.
Menimme sitten iltahämärän alkaessa laskeutua kohti keskustaa ja kahvilaan nimeltä Cafe Del Mar, vain että saisimme nettiyhteyden ja katsottua netistä mistä löytäisimme yöpaikan.
Lopulta paikka löytyi, ja varasimme huoneen kahdeksi yöksi. Ja sitten odoteltiin Makkosta saapumaan saarelle. Miehen lautan piti olla satamassa 7 aikaan, mutta ylläripylläri, jälleen koko helvetin aikataulut voi heittää roskikseen kun kyse on Aasiasta, joten tuntihan siinä meni taas extraa et mies pääs lautasta kuivalle maalle.
Menimme hotellille vain huomataksemme että paikan omistaja oli ylibuukannut oman hotellinsa, ja meidät siirrettiin sitten viereiseen (huomattavasti parempaan) hotelliin nimeltä AC 2. AC2 sijaitsee Koh Tao:n kiireisimmällä ja "hienoimmalla" biitsillä, Seiree beachillä.
Seiree Beachroad on hyvin samantyyppinen kun Gili Trawanganin vastaava. Ravintoloita, baareja, dive resortteja, minimarttei, ja tietenkin vaate krääsää lähes loputtomasti, tai noh, krääsää myös vaatteiden ohella.
Näkymää Seiree Beachiltä.Eli, ensimmäiset päivät oltiin AC2:ssa ja tutkiskeltiin mestoja, ei mitään maatajärisyttävää siis.
Samaan aikaan olimme päättäneet että meidän tulisi saada halvempi mesta missä asua, joten Antti päätti soittaa paikkaan nimeltä Rocky Resort, joka paljastui suht halvaksi (ottaen huomioon että oltiin Koh Taolla joka on tähän aikaan vuodesta erittäin kallis) 1000 baht/yö.
Otimme taksin 2:n yön jälkeen, ja siirryimme Rocky Resorttiin.
Rocky Resort sijaitsee saaren itäpuolella biitsillä nimeltä Haad Thien, puolitoista vuotta sitten siellä ei ollut mitään isompaa resorttia rannalla. Mutta tänäpäivänä siellä on resort jossa on luxus "bungaloweja" överi rikkaille. Halvin näistä "bungaloweista" maksaa vaivaiset 5400baht / yö, eli rapiat 134€/yö. Ja tietenkin Rocky Resort, joka on sijainnut biitsin pohjoispäässä jo viimeiset 30+ vuotta. Paikka on yhdellä termillä sanoen: Aito.
Rakastuin Rocky Resorttiin lähes heti kun näin näkymät paikan baarista, Shark View:stä, laitanpa samantien kuvan alle.
Kuva on Karri Makkosen käsialaa ja se on otettu meidän bungalowin terassilta.Seuraavat ajat Koh Taolla meni Skootterilla ajellessa ja maisemia tutkiessa, kiersimme jälleen lähes kaikki saaren tiet, ja kierreltiin pitkinpoikin koko saarta, lopulta varasimme sukelluskurssin Koh Tao Diverssiltä (Joka on Suomalaisten omistama/pyörittämä sukelluskeskus) joka sijaitsi juurikin Seiree Beachillä.
Päätimme Antin kanssa tehdä 2 sukellusta, joista molemmat oli Advanced Open Water sukelluksia, eli syvä sukelluksia kolmeenkymmeneen metriin.
Ensimmäinen sukelluksista oli Chumpon Pinnacleen, tämä on saaren yksi "Premier" paikoista. Mutta kuten arvata saattaa, meidän tuuri ei ole mikään paras ollu tällä reissulla, ja kuinka ollakkaan, kun me olimme siellä, veden näkyvyys on ihan karmea, ja merivirrat on erittäin kovat.
Sukellus oli enemmän suoritus kun nautinto, mutta saimme ensimmäisen deep sukellus testin tehtyä, ja kävinpä 30 metrissä.
Toinen sukelluksista olikin sitten mielenkiintoisempi tapaus.
Nimittäin tämä sukellus tehtiin kohteeseen nimeltä HTMS Sattakut, Thamaan valtion upottama tykkilaiva joka sijaitsi suht lähellä White Rock nimistä sukelluspaikkaa. (White rock on yksi suosituimmista sukelluskohteista Koh Taolla, helpon syvyyden ja kohteen läheisyyden vuoksi)
HTMS Sattakut oli siis fun dive, jossa emme tehneet mitään testejä, mutta siitä huolimatta sukelsimme 30 metrissä, käyden laivan sisällä, ja pyöriessämme kannella ja kapteenin huoneen alueella. Ehdottomasti yksi parhaista sukelluksista, vaikka näkyvyydessä olisi ollut parantamisen varaa.
http://youtube.com/watch?v=U_FAqkrPB8w
Tuossa on linkki joka näyttää mistä on kyse.
Takaisin siis Rocky Resorttiin.
Rocky Resort oli täydellisen mahtava resort meidän kaltaisille trävellereille, relax, ja kaukana kaikesta häsellyksestä ja biletyksestä.
Aiemmin mainitseman Shark View barin pyörittäjä Lukai tuli erittäin tutuksi, baarin lepotuoleissa maatessa aika tuntui kuin pysähtyneen. Taisinpa sanoa jossain vaiheessa että olisin voinut jäädä siihen paikkaan pysyvästi, siihen samaan tuoliin, samaan näkymään. Sen verta sanoinkuvaamattoman kaunis oli auringonlasku kuin nousukin.
Shark View kertonee jo jotain mitä tässä poukamassa voi nähdä. Vaikka minä ja Antti snorklasimmekin lähes kolmetuntia pyörien ympärimestoja, niin ikäväksemme emme nähneet Reef Sharkkei, mutta käsittämättömän paljon muuta merenelävää kylläkin.
Seuraavana päivänä kun olin jälleen istumassa Shark Viewissä pystyin kuulemaan kuinka snorklaajat huusivat vedessä "Shark! Shark!" ja kateus oli... noh... kateutta oli ilmassa.
Shark View ei olisi sama, jos paikkaa ei pyörittäisi Lukai, tämä herrasmies oli ehdottomasti asiallisin/mukavin/ystävällisin paikallinen johon tämän reissun aikana olen törmännyt. Jo hänen takiaan suosittelen lämpimästi Rocky Resorttia!
Lukai ja Karri Makkosen ottama mestariteos. Hienokuva kaikenkaikkiaan. Tätä kuvaa ennen tehtiin aika ekstensiivinen kokeilu että miten kamera saataisiin toimimaan parhaiten tässä valaistuksessa, ja kuten näette, se tuotti tulosta.Noh, mitä mieltä minä olen Koh Taosta.
Koh Tao on sukeltajien turistisaari, kallis, täynnä sukellus keskuksia, ja tämänvuoksi myös biitsit on aikalailla täynnä, tai ainakin oli silloin ku me siellä oltiin.
Siitä huolimatta saarelta löytyy henkeäsalpaavia näkymiä, aitoja mestoja kuten Rocky Resort.
Jos en olisi tehnyt sukelluskurssia Gilillä, olisi Taokin jäänyt tekemättä, joka olisi ollut harmi.
Minä kaikesta huolimatta pidin Koh Taosta.
Sukeltajalle must kohde, muille... Pariskunnille ehdottomasti. Tai yksin matkustavalle panomiehelle/naiselle jota ei pariskuntien hurja määrä haittaa.
Seuraavaksi me lähdimme kohti Suratthania, ja sieltä kohti Koh Lipeä.
Matkasta en jaksa sen kummemmin kirjoittaa koska se vietettiin enemmän ja vähemmän kokoajan jossain kulkuvälineessä, joten kuittaan sen jo tässä.
Koh Tao Diverssin kartta Koh Tao:n sukelluskohteista.Ai niin, ajoin skootterilla takakumin paskaksikin, ja tämän korjaus oli hurjat 100baht ;D Vitutus oli aivan jotain käsittämätöntä kun rengas hajos ja jouduin työntämään skootteria kohti korjaamoa. Ajatuksena pyöri vaan Karrin ajama kolar Koh Phanganillai, ja nyt minulle tuleva korjausmaksu. Tämä korjaamo sitten paljastui sijaitsevan käsittämättömästi alle kolmensadan metrin päässä rengasrikosta!!! (Kerrankin tuuri oli mun kans messissä!)
Seuraavaksi. Koh Lipe.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti